Mitä suurempi aurinkosähköjärjestelmä taloyhtiöön voidaan asentaa ja mitä enemmän aurinkoenergialla on omaa käyttöä, sitä kannattavampi aurinkovoimala on. Taloyhtiön tuottamaa aurinkosähköä pitäisi siis saada jaettua helposti myös asukkaille, mutta toistaiseksi tätä jarruttaa lainsäädäntö.
Aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöiden osakkaita, mutta jotta yhteisvoimaloiden investointipäätöksiä syntyisi jatkossa enemmän, aurinkosähkön käyttöönoton sekä jakamisen taloyhtiöissä pitäisi olla nykyistä helpompaa.
– Aurinkoenergia kiinnostaa osakkaita paljon, mutta sen pitäisi olla myös helppoa. Taloyhtiöiden osakkaille vuonna 2018 tekemämme aurinkosähkökyselyn tuloksistakin kävi ilmi, että päätöksenteko on ongelma taloyhtiöissä. Siinä vaiheessa, kun yhteisvoimalaa varten tulee helposti käyttöön otettava malli, josta taloyhtiö voi päättää enemmistöpäätöksellä, aurinkosähköinvestoinnit voivat alkaa etenemään vauhdilla, Aalto-yliopiston tutkija Karoliina Auvinen toteaa.
Auvinen toimii projektijohtajana FinSolar taloyhtiökokeilussa ja Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää aurinkosähkön hyödyntämistä taloyhtiöissä ja kehittää asukkaiden yhteistuotantoon sopivia malleja käytännön kokeilujen avulla. Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEKin yhteinen hanke alkoi vuoden 2017 alussa ja päättyy marraskuussa 2019.
Takamittarointi on taloyhtiössä mahdollista, mutta haastavaa
Aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiössä on neljä erilaista asennustapaa. Pienimuotoisin tapa on mikroinvertterien käyttö, jossa yksittäinen osakas tuottaa aurinkosähköä vain itselleen. Sähkö ohjataan aurinkopaneelin mikroinvertteristä suoraan huoneiston omaan sähkötauluun ja -mittariin. Tällä hetkellä yleisin asennustapa on aurinkovoimalan liittäminen kiinteistösähköön. Pientuottajana taloyhtiö säästää ostosähkön osuudessa ja samalla myös energiansiirtomaksuissa ja -veroissa. Mitä enemmän kiinteistösähköä kuluu, sitä kannattavampi kyseinen kytkentätapa on. Vielä kannattavampaa kuitenkin on, jos koko taloyhtiö asukkaineen hyödyntää aurinkosähköä. Näin voidaan hankkia isompi ja yksikkökustannuksiltaan edullisempi yhteisvoimala. Voimalan sähköntuoton jakamiseksi asukkaille on kaksi asennustapaa: takamittarointi sekä hyvityslaskentamalli. Takamittarointimallissa koko taloyhtiö on yhden verkkoyhtiön summamittarin takana sähköyhtiön suuntaan. Huoneistoissa olevia verkkoyhtiön sähkömittareita ei voi käyttää takamittaroinnissa, vaan ne pitää vaihtaa taloyhtiön omiin mittareihin. Takamittaroinnissa asukkailla ei ole enää mahdollisuutta kilpailuttaa tai solmia omia sähkösopimuksia.
– Takamittaroinnin iso haaste on, että siitä pitää pystyä tekemään yksimielinen päätös yhtiökokouksessa. Toinen ongelma on, että jos asukas haluaa myöhemmin tehdä oman sähkösopimuksen, verkkoyhtiön täytyy jälleen asentaa huoneistoon oma mittari. Taloyhtiön omistamasta sähkömittarista käsin asukas ei voi solmia omaa sähkösopimusta, Auvinen kertoo.
Hyvityslaskenta olisi joustavampi malli yhteisvoimalalle
FinSolar taloyhtiökokeilulla on pyritty edistämään takamittarointiin nähden joustavampaa hyvityslaskentamallia. Virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli ei edellytä yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä, eikä taloyhtiön omien mittareiden asentamista. Voimalan asentamiseen riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös, ja hyvityslaskentamallissa hyödynnetään verkkoyhtiöiden omistamia, huoneistoissa jo olevia älymittareita. Aurinkosähkön tuotanto jaetaan asukkaille laskennallisesti älymittareiden datan pohjalta. Taloyhtiöllä olisi jatkossakin oma sopimus kiinteistösähkölle, ja asukkailla omat sähkösopimuksensa. Verkkoyhtiö toimittaisi mittaustiedot asukkaiden sähkönmyyntiyhtiöille laskutusta varten, kuten nykyäänkin. Hyvityslaskentamalli ei kuitenkaan nykyisellä lainsäädännöllä ole mahdollista, sillä määräykset estävät aurinkosähkön jakamisen asukkaille sähkönsiirtoyhtiöiden mittareilla. Vihreää valoa taloyhtiöiden yhteisvoimaloille on kuitenkin näkyvissä, sillä energiayhteisöt mahdollistava lainsäädäntö on tulossa.
Isommalla invertterillä voi varautua paneeliston laajentamiseen
Jos taloyhtiössä pohditaan parhaillaan aurinkosähköinvestointia, hankintaa ei välttämättä kannata lykätä lainsäädäntömuutoksia odotellessa. Aurinkopaneelit voi mitoittaa ja asentaa aluksi siten, että tuotto saadaan hyödynnettyä kokonaan kiinteistösähkössä. Jos hyvityslaskentamalli tulee lainsäädännön puolesta mahdolliseksi, paneelistoa pystyy myöhemmin laajentamaan helpoiten, jos tämä on huomioitu aurinkosähköjärjestelmän invertterin koossa, ja vapaata kattopinta-alaa riittää.
– Esimerkiksi taloyhtiökokeilun pilottikohteeseen, helsinkiläiseen As. Oy Haapalahdenkatu 11:een asennettiin tietoisesti suurempi invertteri, jotta paneelistoa pystyy tarvittaessa myöhemmin laajentamaan.
Aurinkosähköjärjestelmien halpenemistakaan ei Karoliina Auvisen mukaan kannata jäädä odottelemaan.
– Fyysisten komponenttien hinnat saattavat vielä tulla alas, mutta suuri osa aurinkosähköjärjestelmien kustannuksista on työ- ja asennuskustannuksia, ja ne määrittää Suomen palkkataso.
Auvisen mukaan aurinkosähköjärjestelmän kustannustehokkuutta voisi lisätä ajoittamalla voimalan hankinnan taloyhtiön muun remontin yhteyteen.
Aurinkosähkö on hyvä kumppani maalämpöpumpulle
Aalto-yliopiston vuonna 2018 toteuttaman aurinkosähkökyselyn tulosten perusteella ympäristöystävällisyys ja omavaraisuus ovat monille osakkaille tärkeitä motiiveja aurinkosähkön hankintaan.
– Kasvava ilmastoahdistus ja huoli ympäristöongelmista lisäävät selkeästi kiinnostusta aurinkoenergiaan. Moni ajattelee, että aurinkosähkö on ympäristöteko ja vaikuttaa kiinteistön arvoon myönteisesti.
Jotta osakkaiden aurinkosähköhaaveissa olisi kuitenkin enemmän realismia kuin romantiikkaa, aurinkoenergian järkevyyttä omassa taloyhtiössä täytyy arvioida tarkasti. Aurinkosähkön kannattavuus on aina tapauskohtaista. Jos taloyhtiön ei ole mahdollista tuottaa sähköä myös asukkailleen, pitäisi kiinteistösähkön kulutuksen olla suurta.
– Jos taloyhtiöön asennetaan sähköautojen latauspisteitä tai maalämpöä, on hyvä harkita aurinkosähköjärjestelmän asennusta samassa projektissa. Lämpöpumpulle aurinkosähkö on erittäin hyvä kumppani. Esimerkiksi maalämpö ja siihen mahdollisesti yhdistetty kesäajan viilennys lisäävät kiinteistösähkön kulutusta.
Jos taloyhtiössä kiinteistösähkön kulutusta tulee lähinnä vain valaistuksesta, aurinkosähköinvestoinnissa ei oikein ole järkeä.
– Tällainen on tilanne esimerkiksi omassa rivitaloyhtiössäni, kertoo Auvinen.
Suurissa taloyhtiöissä, etenkin korkeissa kerrostaloissa, kiinteistösähkön kulutus voi sen sijaan olla niin suurta, ettei taloyhtiön katolle edes mahtuisi niin suurta aurinkovoimalaa, jolla saataisiin tuotettua riittävästi sähköä myös asukkaille.
Lähde: FinSolar taloyhtiökokeilu
Hyvityslaskennasta tulisi uutta liiketoimintaa
Hyvityslaskennassa aurinkovoimalan, taloyhtiön ja asuntojen tuotanto- ja kulutustietoja yhdistetään laskennallisesti. Etäluettavien älymittarien datan käsittelytietojärjestelmässä mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen taloyhtiöissä niin, ettei kalliita mittarimuutoksia tarvitse tehdä. Lähitulevaisuudessa verkkoyhtiöt voisivat tarjota taloyhtiöille aurinkosähkön hyvityslaskentaa maksullisena palveluna. Kantaverkkoyhtiö Fingrid valmistelee parhaillaan sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää eli Datahubia. Järjestelmään tullaan tallentamaan sähkön kuluttajien, myyjien sekä jakeluverkkoyhtiöiden välillä liikkuvat tiedot. Datahubin myötä esimerkiksi kaikki sähkönmittaustieto saadaan samaan tietokantaan. Kun tiedot tallentuvat Datahubiin, ne ovat tasapuolisesti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla. Tämä mahdollistaa erilaisten energiapalvelujen, kuten hyvityslaskennan, vapaan kilpailun ja laajemman tarjonnan. Tällöin taloyhtiö voi ostaa hyvityslaskentapalvelun myös muilta toimijoilta kuin verkkoyhtiöltä.
– Niin kauan kuin taloyhtiön hyvityslaskenta on verkkoyhtiöiden varassa, kullakin alueella vain verkkoyhtiö voi tarjota sitä omille asiakkailleen. Kun Datahub tulee käyttöön, hyvityslaskentapalvelua pystyvät tarjoamaan myös sähkönmyyntiyhtiöt ja muut kiinteistöjen energiapalveluja tarjoavat yritykset, kertoo Karoliina Auvinen.
Lähde: Fingrid
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: GreenEnergy Finland Oy